Oman pääoman asema yrityksessä
Oma pääoma muodostaa yrityksen vakavaraisuuden perustan. Yritykseen sijoitettu oma pääoma on tarkoitettu yleensä jäämään yritykseen määräämättömäksi ajaksi. Osakeyhtiötä perustettaessa perustajat ja mahdollisesti muut henkilöt merkitsevät yhtiön osakkeita ja maksavat mahdollisen merkintähinnan rahalla tai muulla omaisuudella (ns. apporttiomaisuudella). Osakkeiden merkintähinnalla voidaan kartuttaa yhtiölle osakepääomaa, joka on osa omaa pääomaa ja julkisten osakeyhtiöiden osalta pakollinen (vähintään 80.000 euroa). Osakkeiden merkintähinta voidaan myös vaihtoehtoisesti merkata kokonaisuudessaan yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Oma pääoma voidaan jakaa luonteensa perusteella sidottuun omaan pääomaan, jota ei voida jakaa osakkeenomistajille kuulematta velkojia (nk. velkojainsuojamenettely), ja vapaaseen omaan pääomaan, joka voidaan jakaa velkojia kuulematta. Osakeyhtiölain mukaan sidottua omaa pääomaa ovat osakepääoma sekä kirjanpitolain mukainen arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto. Muut rahastot, sijoitettuun vapaaseen omaan pääomaan merkityt varat sekä tilikauden ja edellisten tilikausien voitto ovat vapaata omaa pääomaa. Sijoitettuun vapaaseen omaan pääomaan voidaan lukea usein myös taseen arvonkorotusrahastoon merkittävät ns. hallussapitovoitot eli omaisuuden arvonnousut. Varovaisuuden periaatteen mukaisesti näin voidaan kuitenkin menetellä vain hallussapitovoittoihin kohdistuvan verovelan ylittävältä osalta.
Yrityksen osakkeenomistajat eli omaan pääomaan sijoittaneet henkilöt ovat heikoimmassa asemassa yhtiön konkurssissa, sillä yhtiön vieraan pääoman rahoittajien (yhtiön velkojien) saatavat maksetaan konkurssipesästä ensin. Tämä johtaa siihen, että konkurssissa osakkeenomistaja usein menettää koko sijoituksensa. Toisaalta osakkeenomistajan vastuu yhtiön velvoitteista on pääsääntöisesti rajattu osakkeista maksettuun määrään (rajoitettu vastuu). Osakeyhtiöoikeudellisen osakkeenomistajan rajoitetun vastuun periaatteen taustalla on sidotun pääoman koskemattomuutta korostava periaate, jonka mukaan osakepääomaa ei voi palauttaa osakkaille ilman velkojainsuojamenettelyä. Sidotun pääoman koskemattomuudella on näin tarkoitus suojata yhtiön velkojien asemaa ja turvata heidän saatavansa.
Yrityksen johdolle on asetettu erityisiä velvollisuuksia, jos oma pääoma laskee alle puoleen osakepääomasta tai menetetään kokonaan. Jos yhtiön hallitus havaitsee, että yhtiön oma pääoma on negatiivinen, hallituksen on viipymättä tehtävä osakepääoman menettämisestä rekisteri-ilmoitus. Kaupparekisteri-ilmoituksen tekemisellä tai tekemättä jättämisellä voi myös olla merkitystä johdon mahdollista vahingonkorvausvastuuta arvioitaessa. Jos julkisessa osakeyhtiössä hallitus havaitsee, että oma pääoma on alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus yhtiön taloudellisen tilan selvittämiseksi. Jos oma pääoma on näin laaditun taseen mukaan alle puolet osakepääomasta, hallituksen on viipymättä kutsuttava yhtiökokous koolle päättämään mahdollisista toimenpiteistä yhtiön taloudellisen aseman tervehdyttämiseksi. Yksityisessä osakeyhtiössä velvollisuutta tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimiselle ei ole. Osakepääoman menettämistä koskeva kaupparekisterimerkintä voidaan kuitenkin poistaa vasta, kun yhtiön oma pääoma on laaditun taseen mukaan yli puolet osakepääomasta.