Osakkeet ja osakepääoma
Osakeyhtiön omistajat omistavat osakkeita yhtiössä. Yhden tahon kokonaan omistamassa yhtiössä on mahdollista, että osakkeita on vain yksi. Tulevaisuutta ajatellen on kuitenkin yhtiötä perustettaessa järkevää antaa useampia osakkeita, jolloin omistuksen osittainen luovutus on helpompaa.
Yksityisellä osakeyhtiöllä ei enää ole laissa säädettyä vähimmäisosakepääomaa. Mahdollinen osakepääoma on sidottua omaa pääomaa. Sitä suojataan velkojien eduksi ja sitä voidaan jakaa osakkeenomistajille ainoastaan velkojainsuojamenettelyä noudattaen. Julkisen osakeyhtiön osakepääoman on kuitenkin oltava vähintään 80.000 euroa. Osakepääomasta katso lähemmin [Oman pääoman ehtoinen rahoitus].
Nykyisessä osakeyhtiölaissa ei enää ole yhteyttä osakkeiden ja osakepääoman välillä. Osakkeelle voidaan yhtiöjärjestyksessä määrätä nimellisarvo, mutta se ei ole välttämätöntä. Jos yhtiön yhtiöjärjestyksessä ei määrätä osakkeiden nimellisarvosta, niin osakeyhtiö voi antaa lisää osakkeita korottamatta osakepääomaansa ja toisaalta korottaa tai alentaa osakepääomaansa sen vaikuttamatta osakkeiden lukumäärään. Jos sen sijaan yhtiöjärjestyksessä määrätään osakkeiden nimellisarvosta, annettaessa uusia osakkeita osakeannilla tai optio-oikeuksien nojalla, osakepääomaa on samalla korotettava vähintään annettavien osakkeiden nimellisarvon määrällä, eikä osakepääomaa saa alentaa siten, että se olisi pienempi kuin osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo. Valtaosassa uusista osakeyhtiöistä on nimellisarvottomat osakkeet.
Osakkeet ovat siirtokelpoisia. Osakekirja on annettava osakkaalle, jos hän sitä vaatii. Katso tarkemmin [Osakekirjat].
Pääsääntöisesti osakeyhtiön kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, eli yksi osake tuottaa yhden äänen kaikissa yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa, ja osakkeilla on samanlainen oikeus voitonjakoon. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhtiössä on tai voi olla eri osakelajeja eli oikeuksiltaan tai velvollisuuksiltaan toisistaan poikkeavia osakkeita. Osakelajit poikkeavat toisistaan tavallisesti joko niiden tuottaman äänimäärän suhteen tai sen suhteen, kuinka suuren osingon osakkeet tuottavat. Erilajisia osakkeita kutsutaan usein eri sarjoihin kuuluviksi osakkeiksi: puhutaan esimerkiksi A- ja B-sarjan osakkeista, A- ja K-sarjan osakkeista, I- ja II-sarjan osakkeista tai kantaosakkeista ja etuosakkeista.
Mikäli yhtiössä on useampi osakesarja, yhtiöjärjestykseen on usein lisätty määräykset, että miten osakkeita voi muuntaa toisen lajisiksi ja mitkä ovat muuntamisen edellytykset. Suhteellisen yleinen määräys on, että osakkeenomistaja voi milloin tahansa vaatia osakkeensa muuntamisesta toisen lajiseksi. On keskeistä huomioida, että muuntaminen on viivytyksettä ilmoitettava rekisteröitäväksi, ja se tulee voimaan, kun ilmoitus on rekisteröity.
Yhtiöjärjestyksessä voidaan lisäksi määrätä, ettei tietty osakesarja tuota lainkaan äänioikeutta tai oikeuta äänestämään joissain yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa. Tällöin puhutaan äänivallattomista osakkeista. Määräys voi kunkin yhtiökokouksessa käsiteltävän asian osalta koskea vain osaa yhtiön osakkeista.
Koska yhtiössä voi olla äänimäärältään toisistaan poikkeavia osakkeita ja osakkeisiin saattaa liittyä äänestysrajoituksia, ei omistettujen osakkeiden suhteesta kaikkiin osakkeisiin voida aina päätellä ääniosuuksien suhteita.
Jokainen osakas saa yhtiökokouksessa äänestää edustamiensa osakkeiden koko äänimäärällä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.