Käyttämällä palveluamme hyväksyt evästeiden käytön sekä palvelun käyttöehdot. Lue lisää evästeistämme täältä. Ymmärrän

Kilpailukielto

Read this article in English Kuuntele artikkeli suomeksi Lopeta kuuntelu

Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka ilmeisesti vahingoittaa työntekijän työnantajaa. Laki rajoittaa työntekijän kaikkea kilpailevaa toimintaa eikä vain kilpailevan työsopimuksen tekemistä toisen työnantajan kanssa. Kiellettyjä kilpailutekoja voivat olla esimerkiksi toisen työsopimuksen tekeminen, sivutoiminen itsenäinen liiketoiminta, samalla alalla toimivan yrityksen perustaminen tai tällaisen yrityksen osakkuuden hankkiminen.

Työntekijän toiminnan sallittavuutta arvioitaessa on otettava huomioon sekä työn luonne että työntekijän asema. Siten esimerkiksi osa-aikaisella työntekijällä on oikeus tehdä töitä toisellekin työnantajalle, ellei työn erityisestä luonteesta muuta johdu. Ratkaisevaa on se, onko toiminta omiaan aiheuttamaan vahinkoa työnantajalle eli kilpaillaanko esimerkiksi samoista asiakkaista.

Kilpailevan toiminnan kiellosta voidaan myös sopia työsopimuksessa. Sopimuksessa työnantaja voi joko kieltää tai sallia kilpailevan toiminnan. Jos työnantaja työsopimusta tehtäessä on ollut tietoinen kilpailevasta toiminnasta eikä ole vaatinut työntekijää siitä luopumaan, työnantajan katsotaan yleensä antaneen suostumuksensa toiminnan jatkamiseen.

Kilpailevan toiminnan kielto on lähtökohtaisesti voimassa vain työsuhteen aikana. Se on voimassa myös lomautusaikana, mutta työntekijä saa ottaa vastaan lomautusajaksi muuta työtä. Työsuhteen päättymisen jälkeen työntekijä voi mennä kilpailevan yrityksen palvelukseen tai perustaa entisen työnantajansa kanssa kilpailevan yrityksen, jollei hän ole tehnyt työsuhteen jälkeistä aikaa koskevaa kilpailukieltosopimusta [2.2.3.10 Kilpailukieltosopimus].

Myös työntekijän oikeutta ryhtyä työsuhteen kestäessä kilpailevan toiminnan valmistelemiseen on rajoitettu. Kiellettynä valmisteluna ei pidetä pelkkää kilpailevan yritystoiminnan suunnittelua eikä yrityksen rekisteröimistä tai ammattiautoilijan liikenneluvan hakemista. Sen sijaan esimerkiksi työnantajan asiakkaisiin kohdistetut markkinointitoimenpiteet tai työtovereiden pyytäminen siirtymään uuden yrityksen palvelukseen on kiellettyä.

Työnantajan kanssa kilpaileva työsopimus on erotettava sivutoimisesta työsopimuksesta, joka on pääsääntöisesti sallittu. Työnantajalla ei ole oikeutta kieltää työntekijää tekemästä vapaa-aikana toista työtä, jollei se kilpaile varsinaisen työn kanssa. Työnantaja voi kieltää sivutoimen, jos sivutoimen hoitaminen aiheuttaa haittaa päätyösuhteen mukaisten tehtävien tekemiselle. Tämä voi ilmetä esimerkiksi työtulosten heikentymisenä.

Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia työsopimuksessa, minkälaisia sivutoimia työntekijällä saa olla. Tämä voi olla tarpeen esimerkiksi monissa asiantuntijatehtävissä, joissa työntekijät voivat haluta toimia esimerkiksi kouluttajina tai muina konsultteina päätyönsä ohella.

Kilpailukieltoa rikkonut työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle kilpailukieltoa rikkomalla aiheuttamansa vahingon. Vahinko voi olla esimerkiksi menetettyjä asiakkaita tai yksittäinen suurempi kauppa tai tilaus ja siitä aiheutunut taloudellinen menetys. Kilpailijalle saattaa myös siirtyä osin salassapidon alaista materiaalia.

Työntekijän ohella työnantajan vahingosta on vastuussa se, joka on ottanut työntekijän työhön tietoisena siitä, että työntekijällä ei ole lupaa nykyisen tai aikaisemman työsopimuksensa perusteella ryhtyä kilpailevaan työhön tai toimintaan.

Erillisissä kilpailukieltosopimuksissa on voitu sopia myös sopimussakosta, jolloin työntekijän on kilpailukieltoa rikkoessaan suoritettava työnantajalle sopimuksessa määritelty summa riippumatta siitä, onko työnantajalle aiheutunut kilpailukiellon rikkomisesta vahinkoa vai ei. Oikeuskäytännössä on noin kuuden kuukauden palkkaa pidetty kohtuullisena kilpailukieltosopimuksen sopimussakkona.

PLUS

Suositellut asiakirjamallit

Lakiasiantuntijamme

Arto Lindfors, Senior Legal Counsel, +358 20 7205 405, arto.lindfors@fondia.com, Sydäntäni lähinnä on sopimus- ja työoikeus.  Ydinosaamistani on myös IT- ja IP-asioihin liittyät kysymykset.

Arto Lindfors

Senior Legal Counsel

+358 20 7205 405

Sydäntäni lähinnä on sopimus- ja työoikeus. Ydinosaamistani on myös IT- ja IP-asioihin liittyät kysymykset.

Terhi Niva, Senior Legal Counsel, Team Leader, +358 20 7205 408, terhi.niva@fondia.com, Hoidan asiakasyritystemme lakiasioita  monialaisesti, mutta erityisosaamiseni on yhtiö- ja sopimusoikeuden sekä työoikeuden saralta.

Terhi Niva

Senior Legal Counsel, Team Leader

+358 20 7205 408

Hoidan asiakasyritystemme lakiasioita monialaisesti, mutta erityisosaamiseni on yhtiö- ja sopimusoikeuden sekä työoikeuden saralta.